Tarjoan asiakaslähtöistä ja ammatillista psykoterapiaa yksilöille ja perheille sekä paripsykoterapiaa pariskunnille kaikissa erilaisissa elämään liittyvissä, pienissä ja suurissa pulmatilanteissa. Palveluvalikoimaani kuuluvat myös seksuaaliterapia, seksuaalineuvonta, EMDR-silmänliiketerapia, MBB-terapia ja työnohjaus. Tarjoan myös videovälitteistä etävastaanottoa.
Monipuoliset terapiapalvelut Turun seudulla
Tarjoan monipuolisia terapiapalveluita: lyhyttä ja pitkää yksilö-, pari- ja perheterapiaa, seksuaaliterapiaa, EMDR-silmänliiketerapiaa sekä Mind Body Bridging-terapiaa. Yhdistelen terapiatyössäni voimavarakeskeistä, psykoanalyyttistä sekä luovan systeemistä taustafilosofiaa. Myös ratkaisukeskeinen ja lyhytterapeuttinen työote on minulle tuttua. Perinteisen keskusteluterapian lisäksi käytän myös erilaisia toiminnallisia menetelmiä asiakkaan niin toivoessa. Toiminnallisia menetelmiä ovat mm. erilaiset kortit, pelit, musiikki, piirtäminen, valokuvat ja kirjoittaminen. Asiakkaan niin toivoessa annan myös erilaisia kotitehtäviä ja -harjoituksia. Mind Body Bridging-terapiaan kuuluvat erilaiset karttaharjoitukset, joiden on todettu tuovan helpotusta mm. stressinhallintaan, univaikeuksiin, masennukseen, ahdistuneisuuteen sekä erilaisiin traumoihin.
Kammari tarjoaa myös voimavarakeskeistä yksilötyönohjausta ja coachingia, ryhmä- ja työyhteisön työnohjausta sekä kriisityönohjausta. Terapeuttina ja työnohjaajana minulle on tärkeää, että asiakkaani tulee kuulluksi ja autetuksi hänen toivomallaan tavalla.
Tuotan Kelan kuntoutuspsykoterapiapalveluita sekä myös vakuutusyhtiöiden kustantamia psykoterapiapalveluita. Suurin osa asiakkaistani on kuitenkin itsemaksavia yksilöitä, pariskuntia/moniskuntia ja perheitä.
Tarjoan kaikkia palveluitani mm. Varsinais-Suomen kuntien Lieto, Turku, Naantali, Paimio, Kaarina, Raisio, Loimaa, Uusikaupunki, Masku, Laitila, Pöytyä, Mynämäki, Rusko, Nousiainen, Aura, Koski Tl, Vehmaa, Marttila, Taivassalo, Oripää ja Kustavi asukkaille.
Voimavarakeskeistä psykoterapiaa Turun seudulla
Voimavarakeskeinen psykoterapia on ammatillista asiakkaan ja terapeutin välistä keskustelua ja vuorovaikutusta, jonka yleisenä tavoitteena on parantaa asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä.
Voimavarakeskeisen psykoterapian taustalla ovat seuraavat lähestymistavat: dialogisuus, narratiivisuus, ratkaisukeskeisyys ja reflektiivisyys. Tuttuja taustateorioita ovat myös psykoanalyyttinen ja systeeminen ajattelu.
Terapia on luonteeltaan lämmintä, ihmisläheistä ja asiakkaan voimavaroja tukevaa. Asiakas itse päättää keskustelunaiheista sekä määrittelee, haluaako käydä terapiassa pelkästään yksin vai olisiko hänelle hyödyllistä ottaa myös perheenjäseniä tai esim. ystäviä mukaan keskusteluun.
Asiakas myös määrittelee itse tavoitteensa ja suunnittelee yhdessä terapeutin kanssa, kuinka usein ja kuinka pitkään terapiassa on hyvä käydä.
Voimavarakeskeinen psykoterapeutti edistää ja lisää asiakkaan voimavaroja kuuntelemalla ja kuulemalla asiakasta myötätuntoisesti sekä arvostamalla jokaisen asiakkaan omaa ainutlaatuista elämää. Terapeutti ei ole asiakkaan yläpuolella eikä kerro, miten asiakkaan tulisi olla ja elää, vaan terapeutin paikka on olla asiakkaan rinnalla, rinnallakulkijana.
Voimavarakeskeisessä työskentelyssä tuetaan asiakkaan elämässä jo toimivaa ja etsitään mahdollisuuksia toimia uudella tavalla tilanteissa, joihin asiakas toivoo muutosta.
Terapiahoitoihin on mahdollista hakea tukea Kelalta.
-
Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia
Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan työ- tai opiskelukykyä. Tarjoamistani terapiapalveluista Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia voidaan korvata:
Nuorille 16–25 -vuotiaille- perheterapiana ja vanhempainohjauksena
- pariterapiana sekä vanhempien ohjauskäynteinä yksilö- ja ryhmäterapiaan liittyen.
Aikuisille 26–67 -vuotiaille- perheterapiana
- pariterapiana.
Vanhempainohjauksessa tarkastellaan vanhempien ja nuoren välistä suhdetta, yritetään vahvistaa sitä ja autetaan vanhempia löytämään uusia, toimivampia keinoja nuoren huolenpitoon, kasvatukseen ja suhteeseen nuoren kanssa.Nuoren terapiassa käynti koskettaa myös vanhempia, asuipa nuori kotona tai ei ja saa aikaan vanhemmissa yleensä erilaisia tunteita. Koska suhteet vanhempiin ovat nuorelle yleensä ensiarvoisen tärkeitä, voi vanhempien mukaan ottamisella prosessiin olla nuorelle suuri merkitys toipumisen kannalta.
Kuntoutuspsykoterapian saamisen edellytykset
Kuntoutuspsykoterapian saaminen edellyttää, että työ- tai opiskelukykysi on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Lisäksi sinulla täytyy olla julkisen tai yksityisen puolen psykiatrin antama diagnoosi ja sen jälkeen vähintään 3 kuukautta jatkunut hoitosuhde. Jos psykiatrisi pitää toipumisesi kannalta perheterapiaa sopivana hoitomenetelmänä, hän voi kirjoittaa sinulle Kelaa varten B-lääkärinlausunnon. Sinun on itse täytettävä Kelaa varten hakemuslomake KU131.
Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiaa enintään 3 vuoden ajan ja myöntää yleensä terapian vuodeksi kerrallaan. Terapian jatkopäätöstä varten tarvitset uuden lääkärinlausunnon.
Kela-korvauksen määrä
Kelan myöntämän korvauksen määrä on usein pienempi kuin terapeutin perimä palkkio, joten joudut maksamaan pienen osan kuluista itse.
Enimmäiskorvaus v. 2019 on
- nuorten (16–25 v.) perheterapiassa + vanhempainohjauksessa 63,91 € / 1 h ja 95,87 € / 1,5 h- aikuisten (26–67 v.) perheterapiassa 63,91 € / 1 h ja 95,87 € / 1,5 h
- nuorten ja aikuisten pariterapiassa (16–67 v.) 63,91 € / 1 h ja 95,87 € / 1,5 h
- lausuntopalkkio 22,71 €.
Kysyttävää?
Jos sinulle heräsi mitä tahansa kysymyksiä Kelan tukemasta kuntoutuspsykoterapiasta, voit aina olla yhteydessä minuun, niin keskustellaan lisää tilanteestasi.
-
Perheterapiaa arjesta selviytymiseen
Yhdenkin ihmisen vaikeudet elämässä vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin monella eri tavalla. Perheterapiassa on mahdollista ymmärtää ja kohdata erilaisia vaikeuksia, ongelmia, oireita tai sairauksia niin, että kaikki perheenjäsenet voivat yhdessä ryhtyä työskentelemään vaikeuksia vastaan. Terapiassa voidaan löytää yhteisiä voimavaroja ja kykyjä selvitä arjesta.
Voimavarakeskeisessä perhepsykoterapiassa on yleensä asiakkaan lisäksi mukana muitakin ihmisiä: perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä jne. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on ymmärtää, tukea ja auttaa asiakasta. Perhetapaamiset mahdollistavat nopeitakin muutoksia ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja ovat näin tehokkaita keinoja vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin.
Perheterapiaistunnot ovat yleensä 1,5 tunnin mittaisia ja toteutuvat useimmiten 1–2 viikon välein (joskus 3 viikon välein). Perheen pienimpien kohdalla keskustelun aikaansaamiseksi voidaan käyttää apuna piirtämistä, askartelua, leikkiä, pelejä ym. toiminnallisia menetelmiä. Perheterapiaan on mahdollista saada mm. Kelan tukea.
Pariterapiaa tasapuolisesti
Pariterapiassa taustafilosofiani on voimavarakeskeisen viitekehyksen lisäksi psykoanalyyttinen ja luovan systeeminen. Pariterapiassa tutkitaan kahden ihmisen välistä suhdetta niin, että molemmat osapuolet kokevat tulevansa ymmärretyiksi ja kohdatuiksi. Terapiassa keskustellaan niistä asioista, joista pari haluaa keskustella.
Pariterapian pituuteen vaikuttavat mm. parin asettamat tavoitteet ja terapian sujuvuus. Pariterapian pituus tulisi olla vähintään viisi kertaa, mutta paras tulos saavutetaan yleensä pidemmällä (ainakin 10 kerran) prosessilla. Tapaamisten tiheys on yleensä 1–2 viikon välein 1–1,5 h kerrallaan.
Pariterapiassa otetaan huomioon molempien osapuolten ajatukset, mielipiteet, tunteet ja kokemukset tasapuolisesti. Molempien tavoitteet ja toiveet parityöskentelyn suhteen huomioidaan erikseen. Tilanteissa joissa yhteinen keskustelu kahden kesken ei ole lainkaan mahdollista, voidaan molempia osapuolia tavata ensin erikseen. Lopullisena tavoitteena on kuitenkin se, että pari pystyy keskustelemaan parisuhteeseen liittyvistä asioista yhdessä, toisiaan kuunnellen ja ymmärtäen. Parisuhdetta voi tulla pohtimaan myös yksin, jos puoliso ei ole valmis käynteihin.
Tulosyynä voi olla mikä tahansa, esim. parisuhteen toimimattomuuden selvittely, seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvät pulmat, mikä tahansa pitkäaikainen kriisi tai yksittäinen ongelma, parisuhteen jatkuvuuden pohtiminen tai eroprosessin haasteiden läpikäyminen. Mahdollisen eron jälkeen voidaan keskustella vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä ja siitä, miten ero voisi olla lapsille mahdollisimman lempeä. Myös molempien osapuolten tulevaisuutta on hyvä pohtia. Parisuhteen kriisi vaikeuttaa usein vanhemmuutta ja lapset jäävät helposti vaille riittävää läsnäoloa ja huolenpitoa, joten lapset huomioidaan keskusteluissa aina.
Tutkimusten mukaan pariskunnat tulevat pariterapiaan vuosia liian myöhään. Siksi jo vähäisiltäkin tuntuvissa pulmatilanteissa olisi hyvä opetella hyviä ja rakentavia vuorovaikutustaitoja, toisen kuuntelemista, toiselle vastaamista, toisen huomioon ottamista, arvostamista ja kunnioittamista. Molemmat osapuolet määrittelevät sen, mikä on riittävän hyvä parisuhde. Vanhempien vastuulla on myös se, minkälaisena parisuhde näkyy lapsille ja minkälaisen mallin lapset parisuhteesta yleensäkin saavat.
Terapeutin tehtävänä pariterapiassa on auttaa molempia puolisoita pohtimaan omaa elämäänsä ja suhdetta toisiinsa, auttaa puolisoita ymmärtämään itseään ja toisiaan, ohjata osapuolia hyvään ja arvostavaan vuorovaikutukseen toistensa kanssa, auttaa paria tunnistamaan ristiriidat ja ohjata heitä käsittelemään niitä, auttaa paria pettymysten käsittelyssä, tuoda uusia ja erilaisiakin näkökulmia sekä auttaa paria löytämään keinoja erilaisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.
-
Seksuaaliterapiaa seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä
Seksuaaliterapia on yksilöille, pareille ja moniskunnille suunnattu terapeuttinen menetelmä ja ammatillinen keino, jonka tavoitteena on lisätä seksuaalista hyvinvointia. Seksuaaliterapiassa käsitellään seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä asiakkaan toiveet ja tavoitteet huomioiden, luottamuksellisesti ja vuorovaikutuksessa terapeutin kanssa.
Varsinaiseen seksuaaliterapiaan ei liity seksiä tai kosketusta, mutta jos asiakas haluaa, hänelle annetaan erilaisia tehtäviä tai harjoitteita kotona tehtäväksi.
Seksuaaliterapiaan voidaan hakeutua lukuisista eri syistä, mm.
- seksuaalinen haluttomuus
- erilaiset tunteet, esim. häpeä, riittämättömyys, kelpaamattomuus, syyllisyys, ahdistus jne.
- oman kehon hyväksymisen vaikeudet
- seksuaaliset pakkomielteet ja riippuvuudet
- sairastumiseen ja vammautumiseen liittyvät kysymykset
- seksuaalisiin erityismieltymyksiin liittyvät asiat
- erilaiset seksuaaliset traumat
- rinnakkaissuhteet ja uskottomuus
- seksuaalisten toimintojen häiriöt, (esim. kiihottumis-, erektio-, siemensyöksy- tai orgasmiongelmat, yhdyntäkipu) ja suorituspaineet
- vaikeudet solmia ja ylläpitää seksuaalisia suhteita
Yksilötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, työyhteisön työnohjaus ja kriisityönohjaus
Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja omaan työhön liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Työnohjauksen tavoitteena on vapauttaa voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen (Suomen Työnohjaajat ry). Työnohjauksen tavoitteet, rakenne ja sisältö sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Olen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) palveluntuottaja työnohjauksen osalta.
Voimavarakeskeisessä työnohjauksessa on myös yleisenä tavoitteena parantaa asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä työelämän puolella. Siinä työnohjaaja ja työntekijä tai työntekijät etsivät uusia tai vaihtoehtoisia ajattelu- ja toimintatapoja erilaisiin työelämään liittyviin kysymyksiin, vaikeuksiin tai ongelmatilanteisiin. Työnohjaus perustuu dialogisuuteen ja on siten asiakkaita arvostavaa. Myös työnohjauksessa on mahdollista käyttää keskustelun lisäksi erilaisia toiminnallisia menetelmiä asiakkaan niin halutessa.
Mihin työnohjausta mm. tarvitaan?
- työkyvyn ja työssä jaksamisen ylläpitämiseen ja edistämiseen
- ammatillisuuden ja työn kehittämiseen
- työn jäsentämiseen ja hallinnan tunteen lisäämiseen
- oman työnkuvan ja tavoitteiden selkiyttämiseen ja terävöittämiseen
- työtehtävien ja roolien rajaamiseen
- ajankäytön suunnitteluun
- asiakastapausten ja omien tunteiden läpikäymiseen
- innostuneisuuden ja motivaation herättämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen
- muiden työntekijöiden ja esimiesnäkökulmankin ymmärtämiseen
- vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, toisten kuuntelemisen ja huomioinnin oppimiseen
- asioiden puheeksi ottamisen opetteluun
- työyhteisön ilmapiirin parantamiseen ja yhteishengen edistämiseen.
Yksilötyönohjauksen eli coachingin tarkoituksena on vahvistaa työntekijän tai esimiehen henkilökohtaisia kykyjä kohdata ja ratkoa omassa työssä esiintyviä ristiriitatilanteita. Yksilötyönohjauksessa työskennellään työhön, omaan kasvuun ja ammatilliseen vuorovaikutukseen liittyvien teemojen kanssa.
Ryhmätyönohjaus
Ryhmätyönohjauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa ohjattavana on joukko ihmisiä, jotka eivät arkityössään ole saman työyhteisön jäseniä. Ryhmätyönohjauksen tarkoituksena on vahvistaa ohjattavien ammatillista kehitystä ja vertaisilta oppimista.
Työyhteisön työnohjaus
Työyhteisön työnohjaus on prosessi, johon osallistuu yleensä koko työyhteisö. Sen tavoitteena on auttaa työyhteisöä perustehtävänsä toteuttamisessa ja työntekijöitä heidän keskinäisessä yhteistyössään ja -toiminnassaan. Työyhteisön työnohjauksessa on oleellista keskittyä mm. yhteistoimintaa tukevan dialogisen vuorovaikutuksen kehittämiseen.
Kriisityönohjaus
Kun työyhteisössä on akuutti kriisi, tilannetta voidaan yrittää helpottaa kriisityönohjauksen avulla. Tehokkaimmaksi tavaksi on osoittautunut aluksi n. 1–2 viikon välein esim. parityönohjauksena tai -ohjauksina toteutettava työnohjaus, joka tilanteen helpotuttua voidaan laajentaa koko työyhteisöä koskevaksi työyhteisön työnohjaukseksi.
Työnohjausta kannattaa ainakin harkita, jos:
1) haluat ymmärtää ja kehittää työtäsi sekä vauhdittaa omaa ammatillista kehitystäsi
2) haluat lisätä omaa toimijuuttasi ja vaikuttaa paremmin omaan toimintaasi ja ympäröiviin olosuhteisiin
3) kaipaat toisen ihmisen kuuntelua, läsnäoloa ja erilaisia näkökulmia
4) koet työsi kuormittavaksi
5) kaipaat apua ja tukea työyhteisösi työntekijöiden suhteisiin liittyviin kysymyksiin
6) työyhteisössäsi on kriisi, joka ei tunnu ratkeavan työyhteisön sisäisillä menettelytavoilla.
Työnohjaustapaamisten keston ja tapaamisten tiheyden sekä työnohjausprosessin pituuden määrittelet itse. Yleisimmin yhden yksilötapaamisen kesto on 1–1,5 h, tapaamisten tiheys 3–4 viikon välein ja prosessin pituus vähintään yksi vuosi. Ryhmätyönohjaukset ja työyhteisön työnohjaukset ovat pituudeltaan 1,5 h.
Asiakkaan kanssa sovitaan yleensä 1–3 kokeilukertaa, joiden aikana on mahdollista pohtia yhteistyön sujumista ja sitä, vastaako työnohjaaja henkilönä työnohjattavien tarpeita. Yleensä asiakkaan kanssa laaditaan kirjallinen työnohjaussopimus, jossa sovitaan esim. työnohjauksen tapaamisten kestosta, tiheydestä sekä prosessin pituudesta.
Sopimuksessa määritellään myös työnohjauksen tavoitteet, hinnat, peruutusehdot jne. Väliarviointien avulla seurataan työnohjauksen tavoitteiden saavuttamista. Työnohjauksen loppuessa tehdään loppuarviointi. Työnohjausten hinnat selviävät ottamalla yhteyttä Katriinaan. Lopulliset hinnat määräytyvät kuitenkin asiakkaan yksilöllisen tilanteen pohjalta.
Lyhytterapia
Lyhytterapia on noin 1–20 kerran kokonaisuus, jossa keskitytään ratkaisuihin ja voimavaroihin sekä menneisyyden sijaan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Viitekehyksenä lyhytterapiassa on ratkaisukeskeisyys, jonka periaatteina ovat jo olemassa olevan hyvän vahvistaminen, jo toimivien asioiden lisääminen ja pienten muutosten tekeminen siihen, mikä ei toimi.
Psykoterapeutti auttaa asiakasta tunnistamaan ja pohtimaan omia toiveitaan ja tavoitteitaan, sekä pohtii yhdessä asiakkaan kanssa vaihtoehtoisia ajattelu- ja toimintatapoja.
Lyhytterapia voi toteutua asiakkaan omalla kustannuksella tai esim. vakuutusyhtiöiden kustantamina psykoterapiapalveluina.
Mitä on EMDR-silmänliiketerapia?
EMDR on lyhennys englanninkielisistä sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing.
EMDR-silmänliiketerapian avulla on mahdollista työstää vaikeita kokemuksia ja nykyisyyttä häiritseviä muistoja, jotka aiheuttavat ihmiselle traumaperäisiä stressireaktioita. Menetelmällä voidaan nopeuttaa merkittävästi yksittäisestä tai pitkään jatkuneesta traumaattisesta tapahtumasta toipumista. Tämä vähentää asiakkaan kokemaa stressiä liittyen menneisyyden tapahtumiin.
Millaisia asioita menetelmällä voidaan työstää?
Menetelmään liittyvät muutokset tapahtuvat mielikuvissa, kehossa, uskomuksissa ja tunteissa. Sillä voidaan hoitaa mm. onnettomuus- ja väkivaltatraumoja, pelkoja ja pakko-oireita, dissosiatiivisia oireita, erilaisia riippuvuuksia, kiintymyssuhdetraumoja, masennusta, ahdistuneisuutta, työuupumusta, seksuaalisuuteen liittyviä traumoja, parisuhteen ja perheen haasteita, surun kohtaamista, koulu- ja työpaikkakiusaamista jne. Istuntojen määrä riippuu mm. trauman vakavuudesta.
EMDR-terapiassa haitallinen muisto aktivoidaan uudelleen terapeutin tekemien kysymysten avulla. Samalla kun asiakas pitää muistoa mielessä, terapeutti antaa bilateraalista ärsykettä. Ärsykettä voidaan antaa sormin tai siihen tarkoitetun valopalkin avulla, tai käyttämällä taputuksia. Tämä aiheuttaa työmuistin kuormittumista ja muisto muuttuu epävakaaksi, mikä mahdollistaa muiston uudelleenprosessoinnin, ja lopulta johtaa muiston elävyyden heikkenemiseen ja siihen liittyvien tunteiden ja aistimusten vähenemiseen. Traumaattinen muisto yhdistyy rakentaviin muistoihin ja keholliset oireet hellittävät. Traumamuisto ei ole enää häiritsevä, vaan siitä on tullut muisto muiden muistojen joukossa.
Lisätietoa löydät Suomen EMDR-yhdistyksen sivuilta www.emdr.fi